Huuiiiiiiii! Niin on kuulkaa kiirettä, että perässä emmä meinaa ehtiä.
Mutta mutta, siinä kaiken positiivisen kiireen keskellä ehdin kehittelemään tuttavani vinkistä hammaspeikkosia, ja olemmepa me aikuisetkin ehtineet jopa viilettämään keskenämme oikein yöelämässäkin! Virkistyttykin siis on, ja nyt on rentoutuneena hyvä suunnata katse kohti uuttaa viikkoa ja viikonlopun herkullista hulinaa putiikilla.

Kehittelin siis kauan mielessäni muhineen idean kaavaksi, ja lopulta kierrätyspellavasta peikoiksi. Uudet peikkoset hurmasivat heti lapsemme, joten yksi adoptoitiin myyntiin menevien joukosta meille kotipeikoksi. Loput jo valmistuneet kiikutin Nelly`siin, jossa ne asettuivat koriin keskihyllylle ohimenijöitä tuijottelemaan, josko joku nappaisi mukaansa, sekä veisi kotiinsa peikkoilemaan. Iloisiahan nämä hammaspeikkoset ovat, joskin mörisevät välillä hurrrrrjasti. Ihan vaan siksi, että ovat peikkoja! 

örrrrmöörrrrr...mruh.