Lumi ja valkeus tuli yön aikana. Ja sen verran reippaasti tulikin, että peruutin tälle päivälle suunnitellun uimahallireissun. Mitä sitä suotta tuonne sohjoon lähtee liukastelemaan, kun pakko ei kerta ole. Lasten rivistä kuului hitusen marinaa, mutta ihmeen vähän. Suojalumi toi mukavaa lohtua päivän kulkuun, ja koko kolmikko seikkaili tovin metsässä. Väkersivätpä jopa monta lumiukkoakin! Eilen vanhempi koulupoika yllätti minut iloisesti itse tekemällään rautalankakulhollakin! Ja se on kyllä niin upea, että ihailen sitä alvariinsa. Täytynee täyttää se pian pääsiäismunilla...

Tänään on taas sellainen päivä, että arkiset asiat saavat minut kehräämään. Nokoset filtin alla, lasten iloinen pulina, pojan kihitys yökyläkaverinsa kanssa, karkit, tulppaanit, ja ja ja. Ihme sinänsä, sillä tästä päivästä kun kuluu kuukausi, niin tämä emäntä täyttääkin runsaita pyöreitä, ja nuoruus on mänt. Vaikka ehkäpä juuri siksi hymyilyttääkin; sitten alkaa Elämä!

Tämän päivän iloa kuvina:

010-normal.jpg
Väri-iloa

006-normal.jpg
Oskarin mainio käsityö, niin kaunis.

007-normal.jpg
Kori on koristeltu pojan oman lempivärin värisillä helmillä.

011-normal.jpg
Aamupalan jälkeen...

014-normal.jpg
*aamupalajäätelöä*

Ja ettei ihan vaaleanpunaista olisi, niin nuorempi kaksikko äityi juuri vääntämään äänekkäästi sohvapaikoista. Ja sotimassa onkin kaksi yhtä lujaa luonnetta! :)