Kanat ovat avanneet reilusti munahanansa talven jäljiltä. Tämmöiset ei-tehokanat, mitä meilläkin on montaa rotua, niin taukoilevat reilusti talven aikana, kun niille siihen luonnollisen mahdollisuuden antaa. Tänä talvena porukka taukoili jopa niin tehokkaasti samaan aikaan, että jokunen kenno oli haettava luomumunia jopa kaupasta.
Vaan nyt on taas riemua joka päivä, kun lasten kanssa munia kerätään. Suurimmat kannatushuudot saa upea, sinisenharmaa araucana-kana, joka jättää pesään aina vihertävän munan! Vitivalkoisia munia meillä ei muni kukaan, vaan kaikki munat ovat rusehtavan eri sävyissä, vihertävää lukuun ottamatta. Kyllä on mukava omia munia keittiöpuuhissa käytellä; munijat ovat taatusti onnellisia, keltuaisen väri ja koostumus on ihan eri luokkaa, kuin tehomunijoiden, ja iloisen kirjava munakasa on kaunista katseltavaa. Itselleni "kaupanmunat" aiheuttavat myös vatsaoireita, kotomunat ei.
Tässä vajaan viikon munasatsi odottaa isännän hellää lajittelua.
Vihertävät munat näyttävät tässä hassun "kelmeiltä".
Kanojen pito on hauskaa ja yllättävän helppoakin puuhaa, suosittelen!
Kommentit