Tyttäremme on puhunut jo jokusen viikon, että hänen rakas unilelunsa Välkky tarvitsisi oman kodin.
Aloittelimme siis tuon Tärkeän projektin yhdessä. Kodiksi valikoitui vanha hylly, jonka olen nuorena naisena pelastanut erään kotini autotallista. Talon edellisen omistajan rouvan isä oli sen hänelle itse valmistanut, mutta hylly oli päätynyt jossakin vaiheessa autotallin seinälle pölyttymään.
Muistan hyllyn löytäessäni, että ihastuin siihen sillä siunaamalla hetkellä! Ja siitä asti se on matkassani kulkenut, jo yli kaksikymmentä vuotta. Hylly oli alunperin taivaansininen, jonka päälle maalasin jossain vaiheessa lisää sinistä, sekä päälleen valkoista. Maalien kuivuttua raaputtelin valkoisen alta sinistä näkyviin. Halusin huonekaluistani tuohon aikaan erityisen kulahtaneen näköisen, ja toteutin tätä intohimoani juurikin tuolla kerrosmaalamistekniikalla.
Hylly on ajan saatossa saanut lisää elämän tuomia kolhuja, joten se alkaa olla yksi niistä erityisen tärkeistä asioista, jotka kertovat itselleni menneiden kotieni ajoista. Se on palvellut vuosien varrella koristehyllynä, ompelutarvikehyllynä, lelujen säilytyspaikkana, pienenä kirjahyllynä, maustehyllynä ja vaikka minä muuna. Nyt se sai jälleen kerran uuden, rakkaan tarkoituksen. Tällä kertaa kaunis hylly saa toimia arvon Välkyn kotina.

Kunhan saadaan katto päälle ja kalusteet sisälle.

Ensin tehdään tarkkaa suunnittelutyötä...

Tässä tuo kaikkien hyllyjen prinsessa.

Hyllyn palvellessa kotina, aloitimme urakan tapetoimalla kerrokset iloisiksi!

Tässä kootaan kattoa varmalla kädellä. Tyttömme on nimittäin tarkka naulaaja.

Välkyn koti valmistuu rakkaudella..