Menneenä kesänä sanoimme mieheni kanssa toisillemme 13.7. "Tahdon".
Siitä ei vielä hirmuisen kauaa ole, mutta tuntuu, kuin häähumusta olisi jo vaikka kuinka ja kauan. Hymyillen juuri yksi päivä katsoin, että vielä on häistä jäljellä valkeat viirinauhat katossamme. Ja siellä saavat toistaiseksi pysyäkin, sopivat niin mukavasti, ja tuovat kepeyttä kolkkoon kattoon.

Selailin kuvia häistämme. Vihkitilaisuus oli kävelymatkan päässä kotoamme, idyllisellä rukoushuoneella. Sen jälkeen söimme pienen vierasporukan kesken kotonamme. Häät olivat ihanan intiimit, ja tunnelmaltaan rakkautta täynnä. Juuri kuten olimme suunnitelleet ja toivoneetkin!
Tässä häiden ihanaa valkeutta kuvina.